Friday, April 21, 2017

Vuorikiipeilyä PART 2 Voittajan tiellä

Oulun kisojen jälkeen tuli fiilis, että olis aika käydä kokeilee miten peli kulkee isommissa kisoissa. Kysyin seuran johdolta olisiko heillä halua tukea rahallisesti miun pelimatkaa Vaasaan ja aikalailla apteekin hyllyltä tuli vastaus että tukea annetaan. Se on hieno ele ja arvostan sitä suuresti että tällaiseen omien kykyjen kokeilemiseen ja haastamiseen annetaan mahdollisuus. Lisäksi se antoi reilusti motivaatiota valmistautua tuleviin kisoihin parhaalla mahdollisella tavalla. 

Laadin treeniohjelman seuraavalle kolmelle, neljälle viikolle. Fysiikkaa, tennistä, huoltoa ja lepoa. Kaikissa joku tarkoitus ja merkitys, mitä treenataan ja miksi. Tavoitteena olla mahdollisimman hyvässä kunnossa kun Finnish Tourin ensimmäinen kierros alkaa perjantaina 21.4. Toisin kuitenkin kävi. Jostain syystä Oulun kisojen jälkeen, kroppa oli täysin voimaton ja ne kaksi kertaa kun kokeilin pelata tennistä, tuntui että jos yritän yhtään kovempaa, hajoaa joku paikka ja tulee pitkä tauko. Kävin hoidattamassa kehoa akuhieronnassa ja pyrin venyttelemään kipeitä paikkoja auki. Pikkuhiljaa pääsin treenailemaan ja alkoi tuntua että voimaa oli taas tullut että harjoittelu on mahdollista. Reilu viikko ennen kisoja, selkä alkoi pelatessa jumiutua ja lopulta oltiin siinä pisteessä että en meinannut saada happea kun joku nikama painoi keuhkoa. Nopeasti aika nikamakäsittelyyn ja uudestaan viikonloppu lepoa. Tällä viikolla olen pystynyt tekemään muutaman todella hyvän harjoituksen ja pyrkinyt lepuuttamaan selkää ja avaamaan sitä venyttelyllä. Treeniohjelma ei siis toteutunut, mutta jotain uusia positiivia merkkejä ilmassa on kuitenkin ollut. Peruslyöntien tuntuma on välillä parasta mitä koskaan olen aikaisemmin kokenut. Se on hyvä merkki. 

Tulin eilen illalla tänne Vaasaan, kävin syömässä ja tein illalla venyttelyt ja katoin vähän Federerin Australian avointen vapautunutta peliä. Tänään hyvä aamupala alle, treenit kentillä 12-13.30 ja nyt valmistautumista hotellihuoneessa. Arpaonni heitti minut suomen ranking ykköstä, Patrik Niklas-Salmista vastaan. Vastus on etukäteen ajateltuna haastavin kaikista, mutta sitä kautta ehkä eniten motivoivin ja kehittävin. Lähdin tähän leikkiin vuoden alussa läpällä tosissaan ja nyt kun ensimmäinen kolmannes vuodesta alkaa olla päätöksessä, ollaan siinä vaiheessa missä läpästä on tullut ns. totta ja tavoitteen edessä seisoo verkon toisella puolen selvitettävä este, suomen ykköspelaaja.  Hienoja fiiliksiä kun tällaista saa vielä tennismatkalla kokea! Pääsee haastaamaan omia uskomuksia ja rikkomaan sisäisiä näennäisiä rajoja. En lähde kentälle vaan kokeilemaan ja katsomaan kuinkahan tässä käy, vaan meinasin voittaa. Läpällä tosissaan. 


Thursday, April 20, 2017

Vuorikiipeilyä PART 1. Toinen tulikoe saa alkunsa

Viime tarinoinnin jälkeen tennisrintamalla on ollut vaihtelevaa säätä. Milloin mitäkin, välillä fiilis ja motivaatio löytävät uuden korkeuspisteen, seuraavana hetkenä maila ja tennispallon lyöminen tuntuu vieraalta ja etäiseltä. Tällaistahan se on, mutta ehkä ensi kertaa näistä kaikista muutoksista on ollut tietoinen ja nähnyt kuinka ajatukset ja tunteet matkustavat vuoristoradassa. Kevätkin etenee mukavasti samaan tahtiin, lumet sulaa, lokit jo nauraa ja aurinko lämmittää.

Maaliskuun puolella tenniskoitoksiin lähdettiin Ouluun. Siellä pelattiin vuoden toinen PST Tourin (Puolen Suomen Tennis) osakilpailu. Skaboissa oli mukana tukku tuttuja Oulun junnupelaajia ja ykkössijoitettu VarTen Ilari Vesanen (Suomen ranking 23 jotain...).  Ensimmäisellä kierroksella vastassa oli Jerry Mäkelä. Jerryn kanssa kohdattiin viime syksynä Joensuun kisoissa, silloin myös ensimmäisellä kierroksella. Tuolloin koluttiin kolme erää ja ottelu oli tasainen, jonka kuitenkin onnistuin voittamaan 4-6,6-4,6-2. Tuosta ottelusta viisastuneena tiesin, että täytyy olla valmis pelaamaan hyvällä tasolla kaksi täyttä erää. Pelikunto oli nyt Oulun kisoissa ehkä vielä korkeammalla tasolla kuin aikaisemmin Joensuussa, ja tällä kertaa Jerryn kanssa ei ollut suurta vaikeutta. Voitto kirjattiin 6-3,6-1.

Välierissä pelattiin Koiviston Oton kanssa. Ensimmäinen erä eteni tasaisesti 4-4 tilanteeseen asti. Olin jotenkin ylilatautunut. Yläkropassa virtaa pienen sähkövoimalan verran, mutta jalat tuntui voimattomilta eivätkä tahtoneet pysyä perässä muun kropan kanssa. Tuli kiukkuiltua ja purettua turhautuneisuutta ja tuntui hyvältä ns. pistää hommaa läskiksi. Kuitenkin jostain tuli fiilis, että homma on hoidettava ja keksiä joku keino voittaa ottelu. Tällä kertaa se oli liike eteenpäin. Aikaisemmin ottelussa yritin herätellä jalkoja mukaan, mutta vain paikallaan eikä liike-energia päässyt välittymään lyönteihin ja sitä myötä verkon toiselle puolelle. Nyt kun liike tapahtui eteenpäin, alkoi välittömästi tapahtua. Tietoisesti hidastin mailankärjen vauhtia ja lyönnin tempoa, mutta paineen luominen Otolle syntyi liikkeestä eteenpäin. Tällöin myös aktiivisuus pysyi tasaisesti hyvänä ja lyönnin varmuus ja sitä myötä itseluottamus korkeana. Tästä muutoksesta eteenpäin kirjattiin geimit minulle 8-1 ja 6-4,6-1 voitto.

Ennen finaalia oli aikaa käydä kämpillä lataamassa akkuja. Kahvihetki parvekkeella ja aurinko tuntui todella lämmittävän ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Finaaliin oli raivannut tiensä Niila Magga. Seurasin Niilan välierää ja havaitsin todella voimakasta voitontahtoa, taisteluhenkeä ja päättäväisyyttä. Mikään taito tai tekniikka ei korvaa tuota sisäistä paloa. Ottelu alkoikin tasaisissa merkeissä. Olin tyytyväinen pelitasooni, mutta Niila pelasi myös hyvin ja tuli todella voimakkaasti päälle. Niilasta huokui tahto voittaa, kuin karhu olisi ollut vastassa ja tunsin sen henkisenä paineena omalla puolellani kenttää. Pystyin kuitenkin keskittymään omaan tekemiseeni ja nostamaan omaa pelitasoani vähitellen. Vastasin Niilan asettamaan haasteeseen, pidin pintani ja lopulta paine siirtyi hänen puolelle. Nostin koko ajan omaa tasoani ja painetta vastustajalle. Pelasin turnauksen parhaan pelin ja turnausvoitto kirjattiin numeroin 6-3,6-2.  Viikonlopun kruunasi vielä Tommin kanssa voitettu MA nelinpeli.

Sen verran hyvältä tuplamestaruus tuntui, että bensaa tuikattiin liekkeihin seuraava steppiä varten. Päätin ilmottautua vuoden ensimmäiseen Finnish Tourin kilpailuun. Matka Vaasaan sai näin alkunsa. Nyt olisi vuoden toinen tulikoe edessä ja kiivettävä vuori näyttää alhaalta katsottuna korkealta, jopa liian korkealta....

JATKUU TOISESSA OSASSA