This blog is about making permanent changes in my diet. Also getting familiar with raw/organic and super foods and introducing them to others. Goal is achieve better and healthier life, one step at a time.
Monday, November 29, 2010
Kookospähkinän metsästys
Paluu arkeen
Hotellin keidas |
Paikallinen turistien naruttaja- maksa kuvasta jossa koira chillaa aurinkolasit silmillä. (pitihän se maksaa) |
Key Westin yön tunnelmia |
Reissun kohokohta- oman kookosveden metsästys
"We are what we think.
All that we are arises
With our thoughts.
With our thoughts,
We make our world."
-The Buddha
Monday, November 22, 2010
Life is a playground- Key West day 3
Tultiin takaisin poolille ottaa sitä kultaakin kalliimpaa D-vitamiinia ja punaista väriä ihonpintaan, Robbinsin kirja kauniiseen palaneeseen kätöseen, ja ajatukset eri taajuudelle. Robbinsin kirjan avulla olen oppinut tunnistamaan omia uskomuksiani, niin elämästä, itsestäni, ihmisistä, kuin kaikesta muustakin. Osa näistä uskomuksistani on minua edistäviä ja kehittäviä (empowering), kun taas osa on minua rajoittavia, taaksepäin vieviä (disempowering). Sillä ei ole suurta väliä ovatko uskomukseni oikeita vai vääriä, vaan se ratkaisee ovatko ne minua positiivisesti eteenpäin vieviä (empowering). Olen oppinut tunnistamaan noita omia "negatiivisia" uskomuksia ja tarkoituksena on tehdä ajatustyötä sen eteen että pystyn muuttamaan ne itseäni kehittäväksi.
Toinen juttu mitä jo eilisillan rantaseikkailun aikana rupesin kelailemaan on se että elämästä tulee ja pitää nauttia. Joka päivä. Elämä on kuin peli, suuri leikkipuisto, missä mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Ainoa asia mikä omaa seikkailua voi rajoittaa, on oma mieli. Jos sinulla on halu tehdä jotain "hullujakin" juttuja (kiipeillä puissa, tehdä punnerruksia uima-altaalla, jammailla bussissa täysillä oman mielimusan tahtiin), tee niitä! Silloin toimit juuri oman intuiition mukaan, ja olet täysin oma itsesi. Jos taas mietit, että mitähän muut ihmiset teoistasi ajattelevat...noh, silloin elät muiden ihmisten mielipiteiden mukaan ja oma elämäsi menee massan mukana. Voin sanoa, etten itsekään ole todellakaan päässyt irtautumaan noista sosiaalisista rajoituksista, mutta teen joka päivä sen eteen tietoisesti töitä (niin ajatusten tasolla kuin käytännössäkin) että joku päivä olen täysin vapaa leikkimään tässä aikuisten leikkipuistossa, mitä elämäksikin kutsutaan.
Leikki jatkuu, vain paikka ja välineet muuttuvat |
Elämässä on paljon sääntöjä, normeja ja käyttämisetikettejä, joista suurin osa on täysin turhia! Esim mikä estää minua jahtaamasta iguaaneja, hyppimästä voltteja altaaseen, tai tekemästä leuanvetoja bussipysäkillä. Ensiksi tulee mieleen muiden ihmisten mielipiteet, ja seuraavaksi ehkä omat pelot siitä että tuo kyseinen iguaani sattuu olemaan lihansyöjä ja tarraamaan jalkaan kiinni. Miksi sitten lapset voivat tehdä kaikkia noita ja niiden lapsenomaisuutta pidetään ihailtavana asiana? Noh, lapset on lapsia, niidenhän kuuluu leikkiä. Missä vaiheessa sitten nuo leikit kannattaa lopettaa? Peruskoulussa, kun pitää ruveta leikkimään koulukirjojen kanssa? Vai ylä-asteella kun pitää olla se koulun coolein tyyppi, johon kaikki vastakkaisen sukupuolen edustajat ihastuu? No viimeistään sitten kun ollaan aikuisia? Niin millonkas sitä sitten ollaan aikuisia? Jaa ehkä liian paljon kysymyksiä, liian vähän vastauksia. Ehkä kuitenkin helpointa jättää noiden kysymysten ja vastausten miettiminen joillekin "sivistyneimmille"ja jatkaa vain sitä leikkimistä. Antaa muiden miettiä niitä vastauksia, sillävälin kun minulla on kiire saada siitä liskon hännästä kiinni. Silloin ei tarvitse koskaan aikuistua ja aina on hauskaa. Toki "aikuisena" on niitä pakollisia juttuja hoidettavana kun on vastuussa itse omasta elämästä, mutta jos muistaa pitää leikkimielisyyden aina hommassa mukana, voisin kuvitella että yhtäkkiä tuokin vastuu alkaa tuntua lastenleikiltä.
Päivätoimien jälkeen suunnattiin nokkamme kohti tuntematonta bussireittiä joka lopulta vei meidät ydinkeskustaan. Sieltä lampsimme kohti uusia rantoja, mutta ei me sinnekään sitten loppujen lopuksi päästy. Pysähdyttiin matkan varrella olevaan mukavan näköiseen kahvilaan ja käyntikerrasta muodostui oikein mukava kokemus. Innostuttiin juttelemaan paikallisten heebojen ja kuppilanpitäjän kanssa. Mukana seurueessa oli mm. Ian, joka chillasi letkeästi omassa pyörätuolissaan, tuuliviiri kulkupelin perässä lepattaen. Siinä kaverissa oli sitä jotain. Kaverit heitti läppää ja kukas se nauroikaan eniten ja näytti seurueen ilopilleriltä. No Ianpa hyvinkin. Tässäkin esimerkissä, meillä kaikilla oman onnellisuuden esteenä ja rajoitteena on vain se oma mieli, ei niinkään fyysiset ja ulkopuoliset jutut. Kahvilassa meni helposti pari kolme tuntia istuskellen, teetä juoden ja rupatellen. Mikäs sen mukavempi tapa viettää maanantai iltaa Key Westissa. Kuppila laitettiin kiinni seitsemältä ja suomiduon matka jatkui bussimatkan myötä takasin hotellille. Hotellille tultuani aloin kirjottaa tätä postausta ja samalla luin kovien tyyppien blogikirjoituksia. Hassu sattuma sinänsä mutta huomasin että Viidakkomiehellä oli täysin tämän päivän teemaan sopiva kirjoitus elämän seikkailusta. Suosittelen, kovaa tekstiä!!
Ulkopuolisen silmin voisi kuulostaa että päivässä ei mitään sen kummempaa ehtinyt tapahtua, mutta itselleni päivä oli jatkuvaa seikkailua heräämisestä (uima-altaalla) aina tähän hetkeen asti. Päivän hienoutta ei niinkään määrää ne tapahtumat, vaan se mitä niistä eteen tulleista tilanteista saa irti.
Nyt on aika lukea vielä kirjaa vähän aikaa ja sen jälkeen levätä huomista seikkailua varten!!
Sunday, November 21, 2010
Tutkimusmatka
Viime kirjoituskerrasta on jo sen verran aikaa että tuntuu ihan hassulta taas olla koneen ääressä päivittämässä blogia. Voin sanoa että on ollut ikävä kirjoittamista ja kuulumisten vaihtoa, mutta siihen on olleet omat syyt. Paaston jälkeen söin siis pari pvä ihan hulluna kaikkee raskasta, jonka johdosta luultavasti tulin hieman kipeäksi ja väsyneeksi. Koko viikonloppu meni sit vaan makoillessa ja lepäillessä eikä kirjotus- ja opiskeluhommat jaksanu kiinnostaa yhtään.
Tämän viikon alussa aloin olla jo taas aika kovissa liekeissä ja opiskelin paljon ruokajuttuja varsinkin tuosta Michael Pollanin- In Defense of Food kirjasta. Kirja on täynnä rautaista perustietoa länsimaisesta ruokakulttuurista ja mitä se on tässä maailmassa (etenkin länsimaissa) saanut aikaan. Kuten arvata saattaa, ei juurikaan mitään hyvää. Jos ruokavalion muutos ketään kiinnostaa, tuossa on erinomainen opus miten niitä omia ruokatapoja voisi lähteä muuttamaan.
Tiistaina törmäsin sitten Steve Pavlinan blogikirjoitukseen- The Law of Attraction. Useimmat on jo varmasti kuullu tästä teoriasta, mikä on tullut tunnetuksi varsinkin The Secret kirjan ansiosta. Tsekkaa myös allaoleva youtube video. Itse kuulin The Law of Attractionista ensimmäistä kertaa juuri The Secret kirjasta, mutta vasta Pavlinan tekstin luettuani aloin toden teolla toteuttamaan teoriaa käytännössä. Keskiviikosta lähtien kummia juttuja on alkanut tapahtumaan ja tuntuu kun oisin pääsemässä ihan uudelle tajunnan asteelle.
Viikko on siis menny näitä uusia juttuja miettiessä ja perjantaina alkoi sitten matka Key Westiin. Amerikan eteläisimpään paikkaan, saarelle joka sijaitsee Miamista 3h etelään. Edellisessä postauksessani toivoin lukijoilta vinkkejä uusia kokeiluja varten ja joku ehdotti meditaation harjoittamista. Olin tuota itsekin miettiny jo jonkun aikaa että haluisin sitä ruveta ihan säännöllisesti harjoittamaan (pari kertaa kuitenkin tullut jo kokeiltua). Päätin sitten että Key Westin reissun aikana aion meditoida aamuin illoin, mielellään meren läheisyydessä, ja parhaimmillaan auringonlaskun ja nousun aikana.
Ajattelin kirjoittaa reissun jokaisesta päivästä erikseen, ei niinkään ruokajuttuihin liittyen tällä kertaa vaan ihan vain kaikista niistä kokemuksista mitä viikon aikana tulee koettua ja tilanteista mihin ikinä sitten tulee eksyttyäkään.
Pysykää siis tutkalla!
Wednesday, November 10, 2010
Paasto kokeiltu, nyt uusia ideoita kehiin!!
Onpahan ollu huikee paaston jälkeinen päivä! Olo on ollut mahtava erittäin positiivinen koko päivän. Paaston jälkeen ois tosiaan tarkotus ottaa iisisti syömisen kanssa, mutta täytyy myöntää et ite en oo tähän pystyny. Aamulla tein kouluun vihersmoothien, päivällä söin kunnon annoksen sushia, ja nyt illalla söin kanaburriton ja päälle brasilianpähkinöitä. Ja voin sanoo et kaikki ruoat maistuu ihan törkeen hyvältä!! Oon aika varma et ois ollu paljon helpompaa ottaa myös näin paaston jälkeen iisisti ruoan kanssa jos mulla ei ois tosiaan ollu noita reenejä eilen ja toissapäivänä. Luulen et reenien takia alko olla niin heikko olo fyysisesti, et on ollu pakko vetää paljon safkaa päästäkseni tasapainoon. Hirvee ahmiminen siis käynnissä!!
Paasto herätti aika paljon keskustelua, varsinkin täällä meikäläisen tuppukylässä ja olin mielissään sen aiheuttamasta "kohusta". Loppupeleissä kyseessä ei ollut mistään sen hurjemmasta kokeilusta kysymys, mutta moni "tietämätön" luuli minun tulleen hulluksi halutessani kokeilla moista paastoa.
Siitä tulikin mieleen, että haluisin ruveta tekemään muitakin tämän kaltaisia kokeiluja niin ruokavalioon, kuin yleisestikin terveyteen ja kuntoon liittyen. Tiedä vaikka rupean harjoittelemaan maratoonia varten. Mutta jos teillä lukijoilla on ideoita, ajatuksia mitä minä voisin lähteä kokeilemaan ja testaamaan, otan ne mielelläni vastaan! Voin toimia koekaniinina ja näin kaikilla on hauskaa. Heittäkää vapaasti ajatuksia ja ideoita kommenttiboxiin, facebookiin (Ville Maaranen) tai mailiin villemaaranen@gmail.com. Lupaan että lähden toteuttaa parasta ideaa!
Ei muuta kun loistavaa päivää sulle!!